Harmaan pupun päiväkirja

Kysymyksiä rakkaudesta

3.08.2012 - 6:21 / grimbird.

13 vastausta - “Kysymyksiä rakkaudesta”

Amina Kirjoittaa:
3.08.2012 - 8:10

Tekis mieli tehdä sarjakuvavastaus tähän. 🙂

grimbird Kirjoittaa:
3.08.2012 - 8:50

Tee ihmeessä! Nyt! =:D

montrith Kirjoittaa:
3.08.2012 - 10:42

Et ole ainut joka ei osaa vastata näihin kysymyksiin. Luulen että se on erilaista kaikille.

KC Kirjoittaa:
3.08.2012 - 10:54

Välittäjäainehäiriö 😀

grimbird Kirjoittaa:
3.08.2012 - 10:58

Oho! Totta, tuli kirjoitusvirhemokanen!

KC Kirjoittaa:
3.08.2012 - 11:08

En edes huomannut kirjoitusvirhettä!
Mun mielestä on vaan hieno ajatus, että salamaihastuminen johtuu välittäjäainehäiriöstä! 😀

grimbird Kirjoittaa:
3.08.2012 - 11:13

Ahaa! =:D Okei! Oudot ovat ihmisaivot. Kerran olen salamaihastunut enkä keksinyt mitään järkevää selitystä sille.

murmeli Kirjoittaa:
9.08.2012 - 0:11

Mun mielestä rakkautta on ennen kaikkea tunne, jossa varmaan yhdistyy biologiset että sosiaaliset tekijät. Sit tätä tunnetta kuvaamaan on luotu rakkauden käsite. Käsitteet ja nimitykset ovat hämmentäviä, sillä ne ovat sosiaalisia eli ne jaetaan useiden ihmisten kesken. Oletamme, että muut ymmärtävät ja kokevat käsitteiden sisällön samoilla tavoin, kuin me. Tai että meidän tulisi ymmärtää yhteisesti jaettujen käsitteiden “syvin olemus”, ihan kuin niillä olisi jokin universaali sellainen. Alamme helposti pohtia, mitä rakkauden olemus on tai että mitä sen kuuluisi olla. Vaikka esimerkiksi sanat ystävyys, himo ja rakkaus ovat käsitteellisesti selkeästi rajattuja, on muistettava että nämä käsitteet kuvaavat tunteita, jotka taasen eivät ole niin selkeästi rajattuja. Käsite on abstrakti, tunne konkretia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla rakastunut tai sisältöä termille rakkaus. Jotkut sosiologit menevät jopa niin pitkälle, että rakkaus ja rakastuminen on modernin (1700-luvulta eteenpäin) länsimaisen kulttuurin “tuote”. Esim. rakkausavioliittojen yleistyminen. Että länsimainen kulttuuri olisi luonut mahdollisuuksia romanttisen rakkauden kokemiselle tai jotain sellaista.. 🙂

Mut niin.. ei se mun mielestä tee rakkauden tunnetta yhtään sen epäaidommaksi. 🙂 Ite oon täl hetkel ainakin ihan toivottoman rakastunut/ihastunut ja vieläpä ihan turhaan! ;_ ;

grimbird Kirjoittaa:
9.08.2012 - 17:54

Mutta jos rakkaus on tunne, niin sehän tarkoittaa että rakkaus häviää tosi nopeasti ja mitä sitten jää jäljelle? Olenkohan kauhean sydämetön. =:D Tai ehkä se vaan on tätä yksinäisyyspuhetta. On helpompaa olla ilman parisuhdetta jos sanoo itselleen ettei rakkautta ehkä ole edes olemassa.

murmeli Kirjoittaa:
11.08.2012 - 0:21

No… mitä muuta se olisi kuin tunnetta? :PP Ja mitä väliä vaikka se tunne häviää nopeasti? Onko se silloin vähemmän aito? Mä aattelen et joku ikuinen rakkaus yhtä ainoata ihmistä kohtaan on pelkkä myytti, jonka konkretisoituminen on alle 1 % luokkaa. En kuitenkaan väitä, että tämä olisi mahdotonta, rakkauttahan on monenlaista. Itse en taasen ees usko, että ihminen olisi mitenkään hirveän monogaminen olento. Omassa yhteiskunnassamme eriaikainen polygamia ehkä hyväksytympää, mutta on mahollista olla rakastunut moneen ihmiseen samaan aikaankin.

Mainitsit kommentissasi parisuhteen… Mielestäni parisuhde on sitten asia erikseen! Siihen kuuluu koko tunteiden kirjo vihasta suruun ja ilosta rakkauteen ja tunteiden lisäks tietenkin kaikki muu yhteiselo ja sen järjestäminen. Välillä tuntuu että en kestä tota toista, et pää hajoo ja sit taas välillä siihen kumppaniin rakastuu vaan uudestaan. Ja mun mielestä syitä parisuhteeseen on monia, ei välttämättä tarvitse rakastaa toista ollakseen yhdessä. Tai et voihan sitä olla yhdessä, jos vaan kelaa et on perusmukavaa ja on onnellinen ja tyytyväinen siihen elämään, mitä on.

Puhutaanko me nyt parisuhteesta vai rakkaudesta? Mielestäni nämä kaksi ovat tosiaan eri asioita. Ne eivät välttämättä ilmene samoihin aikoihin ajallisesti ja eivät juurikaan välttämättä tarvitse toinen toistaan. Kun aloin seurustella poikaystäväni kanssa, niin voin sanoa, etten juurikaan rakastanut häntä heti. Meni varmaankin jotakuilleen kolme kuukautta, ennen kuin pystyin sanomaan hänelle, että rakastan häntä. Tätä ennen olimme siis olleet lähes 24/7 yhdessä! Tai että vähintään nukuin hänen luonaan. Ja sitten kun se tunne tuli, niin voi vitsi sitä aikaa. Vielä vuoden yhdessä olon jälkeen koimme, että rakastamme toisiamme vain yhä enemmän, mikä tuntui käsittämättömältä… miten voi rakastaa enemmän, kuin mitä oli jo aikaisemmin rakastanut? Leffoissa ja kirjoissa parisuhde asiat alkoivat tuntumaan todemmilta. Kaikki pussailukohtaukset saivat huulet turpoomaan jne. x DD Mutta jos parisuhteesta puhumme, niin joo ei sillä pelkällä rakkauden tunteella kai pitkälle pötkitä. Kai hyvään parisuhteeseen kuuluu affektiivisten kokemusten lisäksi myös tietoista kognitiivista toimintaa suhteen ja rakkauden ylläpitämiseksi.. mutten pelkästään tämän perusteella pelkistäisi rakkautta vain tahtotilaksi tai päätökseksi olla yhdessä. Sillä kuten sanoin.. ihmiset voivat olla yhdessä ilman, että he rakastaisivat toisiaan. Sit taasen voi olla ihan lääpällään johonkin, vaik ei olisikaan yhdessä sen ihmisen kanssa ja ajatukset pyörivät vain sitten tämän ympärillä.

Ja no.. tunteissa musta on parasta se, että ne ovat niin dynaamisia. Ne muuttuvat ja häviävät tai kasvavat ja voimistuvat, mutta ne eivät kulu. Aina voi rakastua uudestaan ja aina voi kokea ilon tunteen vaikka kuinka moneen kertaan ja ehkäpä eri kerroilla hieman eri tavoilla…

murmeli Kirjoittaa:
11.08.2012 - 0:24

No tosiaan jos aletaan tehä todellista syväanalyysia, niin sitten pitäisi määritellä vielä erikseen se, että mitä on tunne tai mitä tunteet ovat, mistä ne mahdollisesti muodostuvat. Ja jos aletaan jotain syväanalyysiä tekemään, niin voihan olla, että rakkauden kokemus ei itsessään ole tunne, vaan että se on laajempi kokonaisuus, joka muodostuu kognitiivisten toimintojen lisäksi ihmisen perustuntemuksista ilo, suru, viha.. Joo mutta asiasta enempää tietämättä en tähän hommaan lähde. Mielestäni rakkaus on ennenkaikkea kokemus siis mielestäni jotain, minkä ihminen voi kokea ja näin arkikielellä sitä kokemusta voisi nimittää myös tunteeksi/tuntemukseksi.

grimbird Kirjoittaa:
11.08.2012 - 8:09

Hyvät hyssykät miten perusteellinen ja hieno kommentti! =:D Tuon lukemisen jälkeen pohdinta kenties hiukan monimutkaistuu. Parisuhdetta ajatellen haluaisin toverin jonka kanssa voisi perustaa suhteellisen toimivan tiimin ja puhaltaa yhteen hiileen tarpeen mukaan ja olla erimieltä järkevästi. Yleensä olen tehnyt sen virheen etten ole miettinyt tarpeeksi mitä itse haluan, mikä sitten johtaa ongelmiin ja oli kuitenkin todella epäreilua. Ehkä olen myös ajatellut että huijaan toista ihmistä jos olen parisuhteessa ilman höpörakkaustunteita. Ööh… Ehkä tästä aiheesta on tarpeen tehdä lisää sarjakuvia. Kiitos vielä kommentista, nyt aivot saivat lisää töitä.

murmeli Kirjoittaa:
13.08.2012 - 23:28

Mus kiva et tästä mun vastauksesta oli jotain iloakin! ^^ Pelkäsin et aloin paasaa kauheesti tosta asiasta.. kosk no oon vaan sellanen. ;o Mus.. mut luulen että itse tiiät parhaiten vastaukset näihin sun omiin kysymyksiin parisuhdetta koskien. 🙂

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus

Nimi (required)

Sähköposti (näkyy vain ylläpidolle) (required)

Nettisivu