Harmaan pupun päiväkirja

Tein tämän sarjakuvan sarjakuvapedagogiikan kurssille. Pyydän etukäteen anteeksi sarjakuvissa esitetyiltä henkilöiltä mikäli heidän pupumuotonsa eivät miellytä. En ole tämän sarjakuvan kulkuun täysin tyytyväinen. Olisin voinut jättää alun höpinät tyystin ja aloittaa kolmannelta sivulta. Silloin en tosin olisi päässyt tekemään pupuvarjokuvia sormuksen ritareista. Onnistuneinta tässä tekeleessä on Voldemort pupu.

Nyt alkaa pieni tauko. Menen lomailemaan Lahteen.

.

Tämä tapahtui melkein kaksi vuotta sitten. Harvemmissa paikoissa kait lukee kuitissa kassahenkilön nimi. Tai sitten tämä oli yksi niitä harvoja kertoja kun vaivauduin etsimään sitä.

.

Vanhoja julkaisematta jääneitä pupuja, joissa on vielä tuo erittäin vaikeaselkoinen käsiala. Voivoi. Harmittaa kun ei Lauran kanssa mentykkään Saarenmaalle, ei ollut aikaa eikä rahaa.

.

Tästä tapahtumasta on jo muutama viikko. Mustikoita on ollut jo jonkin aikaa. Nami! Tekisi mieli tehdä piiras.

.

.

Toteemikissat. Oli tarkoitus tehdä monimutkaisempi kissa-aiheinen työ, mutta muovilaatta oli kovaa ja otin helpomman aiheen. Työstä voi ehkä huomata tekniikan. Kolme kerrosta on painettu samalla laatalla jota kaiverretaan lisää painokertojen välillä. Järjestys on kellertävä, punainen, sininen. Toinen kissa oikealta on surullinen esimerkki viivoista jotka kaiverretaan vikaan ja pelastettaessa muuttuvat vain pahemmiksi.

.

.

Cosmopolitan toimii kuten hämärä hatusta vedetty uskonlahko. Isketään pelkoihin ja epävarmuuksiin ja annetaan pelastus kovaan hintaan. Mitään pelastusta ei tietenkään ole luvassa, mutta jotain lohtua lahkolaiset kaiketi uskossaan saavat. Tein teininä palautekirjeen Cosmopolitanille. Arvostelin kirjeessä Cosmopolitanin arvomaailmaa. En tietenkään saanut vastausta. Hävettää että tämän ikäisenä piti vielä antaa itseluottamuksen horjahtaa.

.

Suomalaiset mustavalkoelokuvat ovat mahtavia.

.

.