Päärynä
22.09.2016 - 11:03 / grimbird.
16 vastausta - “Päärynä”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Mitäs täältä löytyy?
- Aiheeton (3)
- Dinosarja (1)
- Enemmän tai vähemmän tosikertomuksia (57)
- Energiapäiväkirja (23)
- Englannissa (18)
- Fanin kynästä (5)
- Harmaan pupun päiväkirja (597)
- Itsensäsivistämishaaste (3)
- Joulukalenteri 2012 (25)
- Joulukalenteri 2013 (24)
- Joulukalenteri 2016 (25)
- Keskitalven kalenteri 2014 (24)
- Kolmiulotteista (5)
- Midwinter horror holiday calendar 2015 (24)
- Rautaprojekti (33)
- Roolipeli (10)
- Sarjakuvaopinnot (2)
- Sarjakuvapedagogiikan kurssi (7)
- Sarjakuvapiirtäjäbattle (12)
- Sarjakuvatapaamiset (10)
- Tähtipuput (5)
- Tärkeitä paikkoja lapsuudesta (14)
- Yksinäisiä kuvia (134)
Linkit
- En vaan OSAA!
- Helsingin sarjakuvatapaamiset
- Hilloa Hilloa!
- I Say Sabotage
- Ihmeelliset selitykset
- Kahvisaukko's diaries
- Kaninkakkaa
- Liian ironinen hipsteriksi
- nurkissa
- Nyt Loppu Kerruu!
- Piriteatteri
- Sähköjänis
- Sarjakuvaorava
- Susi sorakuopassa
- Taksi Absurdistaniin
- Turrikaanien yö
Arkistoja
- December 2018 (1)
- March 2018 (1)
- February 2018 (1)
- January 2018 (3)
- December 2017 (3)
- November 2017 (2)
- October 2017 (3)
- September 2017 (4)
- August 2017 (8)
- March 2017 (2)
- February 2017 (4)
- January 2017 (2)
- December 2016 (22)
- November 2016 (1)
- September 2016 (3)
- August 2016 (1)
- July 2016 (1)
- June 2016 (2)
- May 2016 (2)
- April 2016 (9)
- March 2016 (3)
- February 2016 (2)
- December 2015 (24)
- November 2015 (4)
- October 2015 (8)
- September 2015 (5)
- July 2015 (1)
- May 2015 (2)
- April 2015 (1)
- March 2015 (1)
- February 2015 (1)
- January 2015 (2)
- December 2014 (24)
- November 2014 (4)
- October 2014 (4)
- September 2014 (2)
- July 2014 (2)
- June 2014 (2)
- May 2014 (5)
- March 2014 (1)
- February 2014 (1)
- January 2014 (1)
- December 2013 (27)
- November 2013 (1)
- October 2013 (2)
- September 2013 (2)
- August 2013 (14)
- July 2013 (7)
- June 2013 (14)
- May 2013 (25)
- April 2013 (6)
- March 2013 (11)
- February 2013 (17)
- January 2013 (15)
- December 2012 (29)
- November 2012 (10)
- October 2012 (26)
- September 2012 (17)
- August 2012 (20)
- July 2012 (3)
- June 2012 (15)
- May 2012 (32)
- April 2012 (17)
- March 2012 (19)
- February 2012 (32)
- January 2012 (32)
- December 2011 (33)
- November 2011 (30)
- October 2011 (32)
- September 2011 (32)
- August 2011 (28)
- July 2011 (26)
- June 2011 (27)
- May 2011 (17)
- April 2011 (9)
- March 2011 (6)
- February 2011 (6)
- January 2011 (5)
- December 2010 (1)
- November 2010 (5)
- October 2010 (8)
- September 2010 (3)
22.09.2016 - 16:26
sori jos on liian henkilökohtainen kysymys, mutta haluaako poikaystäväsi yhdyntöjä, vaikka sinulla on vielä vähän kipuja jos oikein ymmärsin?
22.09.2016 - 23:54
Aivan ihana.
23.09.2016 - 6:10
Kiitos hyvästä bloggauksesta, aiheesta joka on miehille varmasti vielä tuntemattomampi. Päärynä kiva nimi 🙂
Erityiskiitos sienestyksestä. Upea lopetus.
23.09.2016 - 7:10
Hyvä että kysyit :c! Eräs aiempi mies ei ollut kivuistani kovin huolissaan, sanoi vaan että on tottunut siihen ettei yhdyntä kestä kovin pitkään. -_- Olin silloin varma ettei yhdyntätouhu tule koskaan olemaan kivaa. Oli myös outoa ettei gynekologia kiinnostanut tutkia mistä polttava kipu johtuu.
Nyt ovat asiat hiukan toisin. Kivut ovat vähentyneet huomattavasti ja Jarkko on hyvin huomaavainen. Jos alkaa tuntua vähänkin niin lopetetaan heti. Haluan yhdyntöjä itsekin mutta vieläkin ihmettelen että kuinka hyvältä sen on tarkoitus tuntua ja miten siitä saisi kivempaa. Ehkä en oikein osaa rentoutua kun olen oppinut pelkäämään sitä kipua.
Olisi ehkäs pitänyt uskaltautua avaamaan nykytilannetta enemmän, mutta kun ujostutti.
23.09.2016 - 19:22
Kiitos tästä. ♥
Itse olen n. 12 vuoden eli aikuisiän aktiivisehkon seksielämäni aikana kulkenut tien tuskaisista yhdyntäkivuista ja lihasjännityksestä tilanteeseen, jossa kaipaan ja himoitsen yhdyntää ja se sattuu vain harvoin. Matkalle on mahtunut useampi eri kumppani, joista jokainen, jonka kanssa asia on tullut esille, on osoittanut ymmärrystä. Tässä suhteessa olen ollut onnekas.
Seksielämäni alussa olin orgasmien suhteen tosi klitoriskeskeinen, enkä nauttinut yhdynnöistä silloinkaan, kun ne eivät mainittavasti sattuneet. Vielä toiseksi viimeisimmän seksikumppanin kanssa yhdyntä oli sellainen ihan ok lisä muuten kivaan seksiin, mutta viimeisimmän kanssa aloin nauttia siitä tosi paljon. Opin käyttämään g-pistettäni, mistä on kiittäminen myös kyseistä miestä. Hyvä keksintö oli myös löytää itselle kaikkein helpoin ja nautinnollisin asento ja aloittaa aina sillä. Jostain syystä perinteinen lähetyssaarnaaja variaatioineen toimii minulla tosi hyvin, vaikka nuorempana kuvittelin, että asennot, joissa itse saan hallita tilannetta olemalla päällä, olisivat toimivampia. Mutta siis se, että asento tuntuu stimuloivan g-pistettä auttaa minulla siihen rentoutumiseen paljon enemmän kuin se kontrollissa olemisen tunne.
Vakituinen tekniikkani on myös työntää ensin itse sisääni pari kolme sormea ennen kuin päästän miestä sisääni. Silloin olen varma, etteivät lihakset kramppaa. Liukkaria menee edelleen, sen olemassaolo auttaa jo tietona, vaikkei sitä käyttäisikään.
Lihasjännitys voi edelleen iskeä päälle, jos en ole riittävän kiihottunut tai kokeilen jotain epätavallisempaa asentoa, mutta se on enää sellainen pikkuriesa.
Tällaista tänään anonyymina netissä. 😀 Toivottavasti tästä on jollekin toiselle ohikulkijalle apua. Hauskoja lemmenpuuhia sinulle ja lukijoillesi!
25.09.2016 - 19:39
Ihan mahtavaa, että vulvasta ja siihen liittyvistä asioista puhutaan! Iso tuuletus ja kumarrus ainakin tämän lukijan suunnasta!
Lantionseudun lihasjännitykseen on ainakin itsellä auttanut sellanen tietoinen hengittely, että hetkeksi oikein pysähtyy ja ikäänkuin tarkistaa, että jännittääkö lantionseutua turhaan. Ja todellakin tarpeeksi perusteellinen lämmittely on ehdoton, että yhdyntä tuntuis nautittavalta! Itsellä myös jostakin syystä toiset liukkarit on tuntunut polttelevilta/kirveleviltä, toiset taas ei.
7.10.2016 - 23:08
vaginat on jänniä aparaatteja, joiden kanssa täytyy elää.
oma epämukavuus on ehkä lähinnä siinä, että vasta hiljalleen on alkanut hyväksymään henkisen epäkiinnostuksen yhdyntään. on tullut yhdyntääkin harrastettua hieman, mutta viimeset 6 vuotta ovat olleet aika auvoisia.
kiitos tästä sarjiksesta. täyttä asiaa. 🙂 ja on kyllä pöhköä, ettei gyne ota tarkempaan katseluun. kun asuin ulkomailla, niin gyne löperteli kaikenlaista. “ootko huomannu, että ois tiukkaa? ai siellä ei ees käy mitään? no mutta jos käy ja alkaa kivistämään, niin tuuppa tänne uuestaan niin puhutaan tarkemmin! ja hopsis, nyt on papa otettu! elä huolehi, täällä on over avoinna!” (ois siis silloinkin halunnut selittää, mutta oli kiire :D). mä en ole Suomessa uskaltanut vieläkään gynelle, vaikka pitäs. jokin esto siinä on…
22.11.2016 - 1:58
Moikk! Ei liity itse merkintään kysymykseni, mutta teetkö koneella sarjistesi lineartin vai teetkö käsin ja värität sitten koneella? Jos teet kaiken koneella niin hail sulle vaan. Uskomattoman siistiä jälkeä, miten teet sen? Seinätkin noin suorat.
22.11.2016 - 8:39
Heihoi! Teen viivat lyijykynällä, puuvärillä, tai nestemäisellä tussilla ja terällä. Toisinaan piirrän joitain pieniä pieleenmenneitä kohtia sarjakuvissa koneella uudestaan, mutta muuhun eivät taidot riitä ja ne korjailutkin ovat välillä melkoista räpeltämistä. Olen ihan ällistynyt koneella piirtäjistä. Hih. Kun ekaa kertaa kokeilin wacomia tuntui että kynä olisi teipattu vasempaan kyynärpäähän. Pitäisi ehkä harjoitella, mutta kun tykkään puuhata erilaisten piirustusväineiden kanssa niin ei ole tullut sitä tehtyä.
22.11.2016 - 23:45
Jep, juuri tuosta syystä kysyinkin, en saa siistiä jälkeä millään. Erinomaisesti kuvastaa piirtopöydällä piirtämistä, että ihan kuin kynä olisi teipattu vasempaan kyynärpäähän 😀
23.11.2016 - 12:27
Kyllä miehillekin käy näin. Itselläni on ihan hullun herkkä kikkelinpää ja tohtorin ratkaisu oli juurikin tämä liukuvoide – ihan kuin ei olisi kokeiltu. No, niitä on kokeiltu sen kymmentä sorttia, mutta kuuluu kuulemma asiaan. Alkuun meinaa aina itku tulla ja ekat minuutit on aina ihan onnetonta räpellystä. Onneksi olen onnellisesti vakituisessa parisuhteessa, niin ei tarvitse stressata uusia ekoja kertoja. Ottaa melkoisesti miehisen egon päälle selitellä asiaa.
Että et ole yksin – ettekä te naisetkaan ole asiassa yksin. Ei se seksi ole aina miehillekkään herkkua.
Ihailen sinua, kun uskallat kertoa tällaisia omalla nimelläsi – itse oon liian nössö.
Kaikkea hyvää!
23.11.2016 - 13:11
Kiitos hurjasti kommentistasi. Se on tärkeä. Kaikkea hyvää!
3.02.2017 - 16:53
Samaistuin. Parikymppisenä oli kanssa tommosia yhdyntäkipuja. Epäiltiin vestibuliittia. Mahdollisesti kuitenkin syynä kondylooma ja hormonaalinen ehkäisy. Lääkärin neuvosta jätin 28 v. pillerit pois ja sen jälkeen kivut helpotti. Nyt 35 v. ja pari vuotta sitten todettu ennenaikainen munasarjatoiminnan hiipuminen (premature ovarian deficiency) ja vaihdevuosivaivojen myötä yhdyntäkivut palanneet elämään.
10.02.2017 - 18:34
Harmittaa että kehitys menee paitsi eteenpäin niin myös taaksepäin. Tai ehkä se paremminkin on outoa. Pikku taidelukiolaisena tutustuin ensimmäisiä kertoja feminismiin sekä seksiin, jossa päärynät ja sukupuoliroolit ovat tärkeähkössä osassa. Ensin mainitusta oli iloa ja hyötyä jäljempänä mainituille. 70-luvun feminismistä (jota silloin 80-luvulla oli vielä kirjastot pullollaan) voi olla montaa mieltä mutta yhdessä asiassa se onnistui: se rikkoi tabuja naisten kehoista etenkin naisille itselleen. Naiset ottivat kehoonsa tutustumisen kirjaimellisesti omiin käsiinsä, peilin, spekulan ja vertaistuen avulla. Pikkuisen huvittavilta ylilyönneiltäkin saattavat esim. naisten itsehoitoringit nytten tuntua, mutta olivat varmaan supertärkeitä aikansa myyttien murtamisessa. Suosittelen erityisesti Anja Meulenbeltin kirjaa Itsellemme sekä Naisten kulttuuriyhdistyksen julkaisemaa Naisen itsehoito-opasta. Moni asia, joka jäi terkan tunnilla hämärän peittoon, selvisi noista. Lisäksi saa jännää ajankuvaa isoäitiemme feminismistä 😀
10.02.2017 - 18:35
Enkä malta olla postaamatta vielä tätä kun oli minusta niin hurja ja hieno! http://lust.sarjakuvablogit.com/2017/01/04/oodi-pillulle/
10.02.2017 - 18:37
Ai joo ja Liv Strömquistin Kielletty hedelmä on tosi kiinnostava vulvien kulttuurihistoria. Nyt meen tästä spämmäämästä.